Nuijjikaamme.

Maaliskuun 2008 lopulla sain vihdoin postitse ensimmäisen yhtiökokouskutsun. Vaikkei kokousta oltu laillisesti koolle kutsuttukaan.
Päätin mennä kuitenkin ensimmäiseen viralliseen tapaamiseemme, vaikka sitten kysäisemään aikaisemminkin pyytämistäni asiakirjoista. Kokous oli siirretty kutsussa ilmoitetusta sijainnista yhtiön pimeään autotalliin jonne vain hallituksen jäsenille oli varattu istumamahdollisuus.
Kysyin ystävällisesti mahdollisuutta istuutumiseen ja sain vastaukseksi "me istumme,te seisotte". Seuraavaksi kysyinkin mahdollisia asiakirjoja joita yhtiökokouksessa on lain mukaan oltava esillä, tällä kysymykselläni kokous räjähtikin isännöitsijän puolelta minuun kohdistuvaksi väitännäksi ja haukunnaksi. Oltuani kokouksessa yhteensä noin kaksi minuuttia jouduin poistumaan paikalta lapsellisen ja kovaäänisen käytöksen takia.

Eipä se mitään, päätöksiä kyllä nuijittiin (kirjaimellisesti) oikein isolla nuijalla ja hallituksen äänienemmistöllä. Taitaapa muuten tämän taloyhtiön hallituksessa istua pelkästään niitä nuijia...