perjantai 18. huhtikuuta 2008

Ajasta ikuisuuteen.

Aikaa myöhemmin, toivuttuani suru uutisesta ja hautajaisista sain ilokseni kuulla periväni asunto-osakkeen mummoni jäämistöstä. Kyseessä olisi kaunispihainen isolla patiolla varustettu paritalon päätyhuoneisto Helsingin laitamilta.

Mummoni oli ostanut kyseisen huoneiston sijoituksenaan jo aikaisemmin vuonna 1996 ja vuokrannut sitä loppuvaiheessa mm. naapurihuoneistossa varttuvalle pojalle. Jossakin vaiheessa asumistaan naapuri oli "yhdistänyt" huoneistot helpottaakseen poikansa liikkumista osakkaiden välillä, puhkaisemalla huoneistojenväliseen kantavaan seinään oviaukon. Keväällä 2007 poika kasvoi miehen ikään ja muutti maailmalle, jolloin vuokrasopimuskin irtisanottiin. Kesällä 2007 vielä elossa ollut mummoni ystävällisesti pyysi taloyhtiön hallitukselta ja isännöitsijältä asiapapereita omistamansa osakkeensa myyntiin, mutta eipä asiakirjoja koskaan kuulunut vaikka niitä kirjallisestikin haastemiehen välityksellä pyydeltiin.


Marraskuussa 2007 käydessäni asunnollani huomioni kiinnittivät lieden ja jääkaappipakastimen puuttuminen. Tarkemmassa tarkastelussa huomasin myös ns. säätötermostaattien joilla huoneiston sisälämpötilaa patterikohtaisesti säädetään puuttuvan. Seuraavaksi huomioni kiinnittyi takapihalle johtavaan ulko-oveen joka oli ja on naulattu kiinni ulkoapäin isoilla nauloilla.
Tarkemmassa tarkastelussa huomasin myös takapihan patiolleni johtavat portaat irti revityiksi.



No mitä vielä..

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti