No niin taas lähipäivinä on luvassa kiva istunto, siis oikeudessa. Tällä kertaa istuskellaan ensin valmisteluistunnossa ja muutamaa viikkoa myöhemmin pääkäsittelyssä.
Kyseessä on yhtiökokouksen päätöksen moittiminen.
Isännöitsijältä tuli siis jo aiemmin karvan yli 8000€ laskua joka muodostuu takautuvista yhtiövastikkeen korotuksista vuosilta 2008-2010, samaisessa lipukkeessa höpistiin ja vaadittiin maksua vieläkin vanhemmista yhtiövastikkeista 2004-2008 summaltaan 6000€. Yhteisummana siis 14 000€ maksettavaa..
Tilannehan oli lyhyesti se, että mummoni maksoi elinvuosinaan yhtiövastikkeen aina ja ajallaan eikä isännöitsijästä paljoa kuulunut. Kun mummo 2007 pyysi asiapapereita isännöitsijältä omistamansa osakkeen myyntiin alkoivat heti ongelmat isännöitsijän kanssa. 2007 loppuvuonna mummo kuitenkin kuoli.
Myyntiin tarvittavia asiakirjoja ei koskaan mummoni eläessä saatu eikä niitä ole kunnollisina saatu vieläkään useista pyynnöistä ja vaatimuksista huolimatta, vaikka aikaa on kulunut jo ainakin 5 vuotta. Nyt vuosia mummon kuoleman jälkeen tipahtelee ovista ja ikkunoista mitä ihmeellisempiä laskuja ja vaatimuksia.
Tottakai kaikki laskut mukisematta maksaisin jos niiden syntymisestä edes jotain tositteita esitettäisiin. Itsellenihän ei kuitenkaan riitä se, että kuka tahansa vain sattuu tukkaputkella laskuja omalla kirjoituskoneellaan kirjoittelemaan. Mielestäni niiden pitää aina perustua todellisiin kuluihin ja tositteisiin, kun todellisia kustannuksia ja kuitteja ei saa edes pyytämällä niin on pakkoa kysyä asiaa ihan tuomioistuimelta...
Katsotaan siis, että riittääkö laskujen lähettämisen perusteeksi viriili mieli ja kirjoituskone, jos näin todellekin on niin varokaa ihmeessä kaikki muutkin naapureitanne... koskaan ei voi tietää mitä laskuja saapuu ja millä summalla..
