Viikko 18. Sopivasti ennen työläisten juhlaa eli vappua saan isännöitsijäni kimppuuni, hän miltei hyökkää lähtevän autoni konepelille korvat savuten, avaan ikkunan ja kuuntelen tämänkertaisen sanoman sisällön. Keskustelumme sujuu jo opituilla tavoilla, aluksi hän huutaa ja minä kuuntelen, sitten minä kerron ja hän kuuntelee hetken, lopuksi hän huutaa lisää ja minä kyllästyn poistuen paikalta.
"Sanoman" sisältö jäi kuitenkin mieleeni ja on yllättävä, tällä kertaa se kohdistuu ystäviini jotka käyvät luonani kyläilemässä ja viettämässä lomiansa. Haukuttuaan heistä monet, hän määrää, että jokaisesta "hiipparista" täytyy tehdä hänelle ilmoitus. Ai, että ihan ilmoitus ystävistäni, sen verran asioista tajuavana tiedän, että isännöitsijälle täytyy tehdä talon asukkaista jonkinmoinen ilmoitus, mutta että ystävistänikin, menee jo yli hilseeni.
"Keskustelumme" lopuksi, tuttuun tapaansa isännöitsijäni uhkaa taas aloittavansa vesiputkiremontin ja katkaisevansa vedet, sekä sähköremontin ja katkaisevansa sähköt.
Parina muunakin vapunpäivänä isännöitsijäni oli käynyt ilmoittamassa mielipiteensä asioista ulkona tupruttelevalle ystävälleni, mutta itse en paikalle ennättänyt. -Viimeksi oli luvannut toimittaa tulevan viikon maanantaille taas jonkin lapun, olisikohan se vaikka tuulesta temmattu suuren suuri lasku, jostain maatajärisyttävästä remontista.
Taitaapa isännöitsijä luulla toimivansa portinvartijana taikka hotellin respana, koska niin innoissaan tulijoita ja menijöitäkin näyttää vahtaavan..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti